Tässä provokatoorinen avaukseni. Mutta jos mitalisti tulee kolmikon ToPV, OLS ja Narukerä ulkopuolelta on tapahtunut kauden suurin yllätys!
Kun joukkueilta kysyttiin mitalisteja saivat Narukerä ja ToPV viisi ääntä kultamitalistiksi ja OLS kaksi. Hopea ehdokkaksi liitettiin vielä HIFK ja pronssille edellisten lisäksi Vastus ja Veiterä.
Kultamitalin on asettanut tavoitteekseen 3 joukkuetta (ToPV, OLS ja HIFK). Kukahan Narukerässä on tyytyväinen kolmanteen sijaan – seuran tavoite on naurettava!
Sen sijaan sijat 5 – 12 ovat jo kimurampi juttu! Pre seasonin aikana otteluja on jouduttu perumaan ja niitä on pelattu huonoissa olosuhteissa, joten ennakkokaavailu on erittäin vaikeaa. Toiveet monessa seurassa ovat korkealla.
Etukäteen varsinkin Lappeenrannassa ei tahdota pysyä housuissa ja puhutaan mitalista – no tavoitteet pitääkin olla kovia. Myös Kemissä puhutaan välieristä. OPS:n valmentaja Petteri Luomansuu puhuu hänen aikansa parhaasta OPS:sta.
Valmentaja puolella tapahtui ihmeitä – tai siis ihme oli ettei mitään tapahtunut. Vain Veiterä vaihtoi valmentajaa ja ottikin kerralla niitä viisi kappaletta – toivottavasti roolitus on kunnossa.
Sarjakauden uudistus on se että välierät pelataan paras kolmesta – viime vuonna paras viidestä. Tämä on selkeä huononnus mm.OLS rummutti hävityn välieräsarjan jälkeen että tällaista pudotuspelien tulee olla – tasaista vääntöä, laadukkaita pelejä. Tämä myös takaa sen että, finaaliin pääsi pareista parempi joukkue!
Jäljessä on kuitenkin eräs näkemys joukkueista ja niiden sijoituksista tulevana pelikautena.
Kultaa – OLS
OLS on asettanut tavoitteekseen runkosarjan voiton ja mestaruuden! No ei tällä materiaalilla muuta voi tehdäkkään. OLS oppi viime vuodesta sen, että parhaassa kunnossa pitää olla keväällä.
OLS hankki fysiikkavalmentajaksi Niilo Kempen – entisen SM-mitalisti juoksijan. OLS tunnustaa myös ottaneensa oppia ToPV:n kesäharjoittelusta.
OLS hankki kovat vahvistukset: OPS:sta tuli Jarmo Mällinen ja entinen ToPV pakki Kimmo Jacklin ja Ruotsista palasi Jarno Alatalo. Mällinen tuo uutta OLS keskikentälle ja Alatalo vahvistaa OLS pelättyä tykistöä.
OLS heikkous on Samuli Niskanen. Jos Sampan peli takkuaa tai hänet saadaan keskittymään vääriin asioihin, on OLS hukassa. Myös OLS puolustus ei ole keulan tasoinen – voi ratkaista tärkeitä pelejä. Valmentaja Tiusanen tunnustaa vaikeudekseen pitää tähtisikermä tyytyväisenä – joku ei aina mahdu kentälle.
OLS:illa on sarjan levein ”laatukalusto” eli loukkaantumiset eivät näy niin rajusti pelissä. Jos se ei koske Samppaa. Omat erikoistilanteet ovat myös joukkueen vahvuus. Jos OLS pääsee Toppila syndroomasta – sen laajimmalle laatumateriaalille ei voi mitään!
Hopeaa – ToPV
ToPV:n peli oli viime vuonna parasta näkemääni. Joukkueelle ei tullut yhtään heikkoa jaksoa sarjassa. Ja tärkeissä otteluissa Toppila oli kentällä hidalgo! ToPV:n peli oli erittäin monipuolista. Hyökkäysvariaatioita oli lukuisia – eikä korvaamattomia pelaajia ollut.
ToPV:n valmistautuminen tulevaan kauteen on kaikkea muuta kuin erinomainen. Harjoittelu aloitettiin vasta kesäkuussa – pari kuukautta normaalia myöhemmin! Sopimuksia tehtiin pitkin kesää ja viimeiset vasta syyskuussa. Joten jälki syksyn turnauksissa on ollut sen mukaista – kansainvälisissä peleissä ei ole jaksettu pelata kuin 40 – 60 minuuttia ja sitten noutaja on tullut.
No onneksi kausi on pitkä ja tärkeät pelit vasta keväällä.
ToPV:n rinki on todella kapea, mutta laadukas. ToPV menestyksen tuleekin sanelemaan pitkälti sairastuvan laajuus 1 – 2 poissaoloa kestetään, mutta ei yhtään enempää.
Toppila sai Ruotsista kaksi pelaajaa: oma kasvatti, ECB:n paras pelaaja Jussi Hyry vahvistaa joukkueen keskikenttää. Jussi on kotiutunut joukkueeseen hyvin ja ringin kapeus on taannut heti runsaasti vastuuta. Kalixin monivuotinen kapteeni Peter Noren on lunastanut pikkuhiljaa toiveita ja on nousemassa joukkueen ratkaisupelaajaksi. Menopuolelle kirjattiin lähes koko viime vuoden selkävamman kanssa tapellut Jussi Karjalainen, ECB:hen jäähdyttelemään siirtynyt Veli-Matti Körkkö ja Ouluun opiskelemaan siirtynyt Ville-Veikko Angeria. Eli menetyksetkin ovat olleet kovaa luokkaa.
Toivotaan, että viime vuoden draivi säilyy ja Toppila on ratkaisuotteluissa terveenä voidaan Torniossa taas juhlia myös kultaa!
Pronssia – Narukerä
Mitä lienee Narukerän johdon mielessä liikkunut kun joukkueen tavoitteeksi on asetettu mitali. Viime vuoden loppuottelujoukkue ja saanut ykkösluokan vahvistuksen! Joukkuetta ei varmasti tyydytä mikään muu mestaruus!
Narukerä on hyvin luisteleva joukkue ja parhaimmillaan huippuluokkaa. Joukkueella on sarjan paras viimeistelijä Lauri Arponen – viime kaudella 50 maalia! Tälle vuodelle tarjoilu vielä paranee kun joukkue vahvistui Janne Väkiparralla. Joukkueesta lähtivät Ruotsiin Esa Oksanen ja maalivahti Harri Olbert, mutta se ei tahtia juuri haittaa. Leveä, laadukas, mutta kokematon materiaali verrattuna OLS:n tai ToPV:hen.
Tästä mitalikolmikosta Narukerässä on eniten kehityspotentiaalia, koska se on selvästi nuorin joukkue. Narukerästä tulee tulevaisuuden hallitsija – ei ehkä vielä ensi vuonna.
4. HIFK
Kunniakas HIFK meni totaalisesti remonttiin. Viime kaudella pelaajapula yllätti joukkueen ja silloin hankittiin Venäjältä 3 kpl tulevaisuuden punanuttua. Mitään lomanoveja herrat eivät olleet, mutta toivat kaivattua leveyttä joukkueeseen.
Joukkue menetti kaikki tähtipelaajansa: Mika Mutikainen Venäjälle, Tomi Niemikorpi Ruotsiin ja Tero Kumela lopetti. Lisäksi Tomi Lavi, Juha Erkkilä ja Jaakko Suni panivat hokkarit hyllylle.
Nyt ei jääty surkuttelemaan vaan verkot laitettiin kotivesille ja saalis oli hyvä: Botnian Tommi Niittylä, Marko Priitsku, Jouni Tiainen ja Lauri Södeström nielaisivat syötin. Ja vielä pitkään siimaan tarttui juuri ennen sarjaa JPS:n taitava Antti Laine.
Muuttaako suuri vaihtuvuus HIFK pelityyliä vai nouseeko adrealiinipitoisuus automaattisesti kun pukee punaisen tähtipaidan päälle. HIFK:n peli voi olla alussa epätasaista, mutta sen taitotaso, kokemus ja ”inhottavan” aggressiivinen pelitapa tuo välieräpaikan. Pronssille pääsee vain jos em. joukkueista pronssiotteluun pudonneen motivaatio on tipotiessään.
5. OPS
OPS on kauden yllättäjä. Vaikka alku ei luvannut hyvää – OLS pöllyytti pahemman kerran. Mutta laadukas pelaaja materiaali on kapea ja kun siitä puuttui vielä tärkeät Eero Mäntykenttä ja Pasi Olli, saimme väärän kuvan OPS vahvuudesta.
Joukkue voitti kuitenkin sarjan kynnyksellä Vastuksen selvästi, joten potentiaalia joukkueessa on.
OPS sai markkinoilta kultakimpaleen Ville-Veikko Angerian! Lisäksi ToPV tuli nuori Tommi Collin, Jukka Pulkkinen(JPS), Janne Parpala(Vastus), Pasi Olli Ruotsin divari ja välivuoden pitänyt Eero Mäntykenttä. Miinuspuolella on tietenkin tärkeän Jarmo Mällisen ja Kimmo Jacklinin siirtyminen vihollisleiriin.
OPS tarvii vielä aikaa, mutta eiköhän peli talven tullen loksahtele kohilleen niin yllätys on valmis.
6. Vastus
Kemistä on puhaltanut punainen tuuli. Harjoitusotteluissa on kaatunut Ruotsin divarin keskikastin joukkueita. OPS on voitettu ja sille on myös hävitty. OLS pudotettiin Eurocity turnaksessa pronssilta rankkareilla. Haaparannan Gränsvallenilla on nähty pitkästä aikaa itseensä luottava joukkue.
Joukkueen puolustuspeliä on kilvan kehuttu, mutta takaa-ajoon joukkueesta ei ole ainakaan vielä ollut.
Joukkueesta lopettivat veljekset Koivisto ja tilalle kaivettiin formaliinistä vanhat luottomiehet Jari Eskola ja Juha Siurumaa. Herrat ovat hyvää tasoa ja toivoisi jo Raikan takia joukkueen onnistuvan. Tyylikäs valmentaja Raimo Ylikoski luottaa joukkoihinsa ja tavoitteeksi on asetettu sijat 4-6.
Riittävän haastava tavoite. Tavoitteen saavuttamiseksi on kuitenkin pystyttävä voittamaan säännöllisesti myös vierasotteluita. Ja siihen en usko! Hepolassa ovat varmasti kaikki joukkueet vaikeuksissa. Mutta jos pelit lähtevät kulkemaan niin mikä ettei…
7. Veiterä
Veiterä on mielenkiintoinen joukkue tulevana kautena, se voi olla suurin yllättäjä, mutta myös suurin limbo. Seuran johto oli ilmeisen kyllästynyt jatkuviin pohjakosketuksiin. He halusivat herättää nukkuvan Jättiläisen – sitähän Lappeenranta on jääpallopaikkakuntana. Joukkueeseen hankittiin kovia nimiä Tuomo Partanen, Janne Hauska ja Kim Mononen. Nämä hankinnat antoivat joukkueelle varmasti lisää intoa, mutta huipulle ei ole oikotietä ja joukkueen tavoite sijat 1 – 4 tuntuu liian kovalta! Pudotuspeleihin pääsy on jo joukkueelta hyvä suoritus. Valmentajia joukkueessa on kohta yhtä paljon kuin pelaajia. Toivottavasti roolitukset ovat kohdallaan – niitä tarvitaan nuoren joukkueen kanssa varsinkin kun pelit ei kulje niin kuin suunniteltiin!
8. JPS
JPS tulee olemaan vaikeuskissa pudotuspeliviivan suhteen Joukkue menetti Sakke Haapiaisen Ruotsiin, Antti Laineen HIFK:hon ja Mika Sillgren lopetti. Tässä ringissä tuo tuntuu ja viime kauden kuudes sija on utopiaa. JPS pelitapa on miellyttänyt – he yrittävät pelata Jääpalloa, tänä vuonna se vain on vaikeampaa kuin viime kaudella.
9. Akilles
Akilleksella on vahva kolmikko Jari Hyttinen – Rasmus Lindqvist – Petri Parviainen, mutta siinä kaikki! Akilles markkinoi itseään suurella ringillä ja kolme pelaajaa onkin saatu köyttämään skriskuurit takaisin jalkoihin (Sebastian Lind, Raul Karlqvist ja Filip Forsblom) ja omista junnuista on nostettu Filip ja Emil Johansson.
Lopettaneiden lista on lyhyt: Linus Widen
10. Kampparit
Kampparit – Keskisuomen ”donkkihotte” – taistelee urheasti luonnonolosuhteita vastaan. Joukkuetta käy kyllä sääliksi. Nuoret miehet tarvitsevat paljon jäätä saadakseen muut joukkueet kiinni. Tämän takia annetaan aivan liikaa tasoitusta. Mikkelissä menee tällä vauhdilla paljon lahjakkuutta hukkaan. Toivottavasti Mikkeliin saadaan tekojää, jotta Kampparit voi näyttää mihin pystyvät.
Siirtomarkkinoilla ei tapahtunut mitään merkittävää: Omista junnuista nostettiin Joel Sunström ja Sampsa Purhonen. Vastaavasti Ville Palin ja Mikko Heikkinen lopettivat.
Kampparit voitti Keveka turnauksen, mutta sarjapelit ovat asia erikseen.
11. WP- 35
Joukkue koki kovia. Kesällä huhut olivat viemässä keltamustia jo hautausmaalle, mutta jostain kaivettiin talkoohenki ja pelaajat. Ja siinä se vitsi piileekin, pelaajat otettiin omista vielä partakonetta pukinkontissa odottavista pojista. Joukkueesta katosivat Harri(lop.) ja Joni Kauhanen(Ruotsi), Janne Hauska(Veiterä), Kim Mononen(Veiterä) ja Mikhael Klimov(lop.)
Joukkueeseen jäi kuitenkin mm. Lasse Laakkonen ja Henrik Kosonen. Tavoitteena varmaankin on saada kausi pulkkaan tyylikkäästi ja kerätä voimia tuleville kausille.
Pelit kuitenkin pelataan ja Kämärin postimerkillä on vierailijoilla varmasti vaikeaa.
12. Botnia
Botnia oli siirtomarkkioiden suurin menettäjä. Tommi Niittylä, Marko Priitsku, Jouni Tiainen ja Lauri Södeström tarttuivat naapurin syöttiin. Lisäksi tärkeä Tuomo Partanen muutti Veiterään.
Tilalle saatiin Ruotsin divarista Anssi Pietiläinen ja lisäksi omista junnuista nostettiin 5 pelaajaa: Vilppu Huovila, Mika Liikanen, Tero Määttälä, Pyry-Petri Piiroinen ja Toni Perätalo.
Harjoitusottelut ovat sujuneet heikosti ja Jukka Korhosella riittää varmasti miettimistä.
Stefan Kämpe vaikuttaa tosi yksinäiseltä keskikentällä – ei näytä ollenkaan hyvältä.
